tiistai 19. helmikuuta 2013

Nätkärlek

Kaveri linkitti Facebookissa uutisen, jossa kerrottiin aktiivisten, poliittisten naisten kokemasta nettivihasta. Siellä oli ajatus nettirakkaudesta: kehutaan jotakuta netissä joka päivä. En tietenkään ala joka päivä fiilistelemään, mutta voisin vaikka välillä kertoa hienoista tyypeistä.

Ensimmäiseksi voisin vaikka ottaa erään naisen, josta tuli minulle tärkeä vasta kun tapasin hänet kasvokkain. Kyseessä on Emilie Autumnin "taustatanssija/-laulaja" Veronica Varlow. Hän on upea ja voimakas nainen, jolla on ihailtavan positiivinen ote elämästä ja ystävällisyyttä jaettavaksi kaikille. Kyllä, olen saanut häneltä halin ensitapaamisella ;) Keskustelimme pitkään siitä mystiikasta, joka on laivaristeily. Fun times were had.

Hänen internetsivunsa ovat täällä, ja hänen bloginsa löytyy tästä. Blogissaan hän kirjoittaa ihanista asioista, ja suosittelen sen lukemista aivan kaikille. Etenkin heille, joiden kannattaisi prepata englanninkieltään - on kiva opetella kieltä lukemalla kiinnostavaa tekstiä!

Naisessa hienointa on se tapa, millä hän levittää positiivisuutta ympäristöönsä. Harva ihminen on samanlainen valopilkku kaikkien niiden elämissä, joita hän koskettaa edes vain pienen hetken. Sen lisäksi tietysti hän on kuvankaunis. Kun sanon tämän, en tarkoita sitä kuvaa, joka minulla on minusta ja Veronicasta yhdessä. Näytämme lähinnä kahdelta lähibaarista karanneelta transulta. Mutta se hetki muutti elämäni suunnan pysyvästi (kuten niin moni hetki elämässäni on tehnyt).

Rakastakaa toisianne <3

Veronica Tampereen keikalla

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Suden ulvontaa kaukaisuudessa

...ainakin oman pääni sisällä. Olen jo pitkään harkinnut erilaisia mainostempauksia, olenhan markkinointiin suuntautunut tradenomiopiskelija. Jos en ole vielä vinkannut, niin Sissimarkkinointi on hieno kirja! Kaikkien yrittäjien pitäisi niin lukea se. Etenkin pienyrittäjien.

Joten, sainpas piirrettyä ihastuttavan suden, viimein. Olen nimittäin suunnitellut pehmosutta pääni sisällä jo lähemmäs puolivuotta. Inspiraatiota tietysti tuli Urban Threadsilta. Kaikki, mikä ei ole naulattu kiinni, kuuluu varastaa. Näin ainakin markkinoijan näkökannasta.



Cute, right? Oon todella tyytyväinen. Plus, on jotenkin "ei mun piirtämän" näköinen, samalla tavalla kuin se lehmä vuosikausia sitten. Tällainen otus siitä sitten tuli:




Harjottelin myös logojen digitointia, kokeilin Los Angeles Lakers-joukkueen kuvion digitointia. Siitä tuli oikein kiva!

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

OHO.

Vaihdoinpas ulkoasun! HÄHÄÄ! Olen nyt siis tehnyt ihan kaikkea ja kokoajan. Aikalailla.

Ofelia Market oli ja meni, samoin Design markkinat Kasarminmäen Pajalla. Liityin opiskelija-aktiiveihin ja lopetin Metsäkylän urheiluratsastajien jäsenyyden. Olen edelleen kovasti kiinnostunut työnteosta ja kirjat ovat vallanneet kotini. Sain viimein luettua Terry Pratchettin Thud!in loppuun, ja siinä meni YLI VUOSI! Tämän vuoden päätöksistä yksi onkin, että luen enemmän. Tänään jo laitoin sängynvieruspöydälleni I Shall Wear Midnightin odottamaan että pääsen sänkyyn asti.

Ofelia Market, what can I say? Ei ollu kameraa mukana. Myynti oli todella heikkoa aiempiin vuosiin verrattuna, sillä myin kalliimpia tuotteitani, olisi pitänyt vain ottaa niitä 2e tuotteita mukaan ihan jumalaton pino. Hittituote:


Viikset loppuivat kesken.

Ofelia Marketissahan minulla oli elämäni ensimmäinen muotishow. Ärsyttää ihan pikkuisen, kun ei sattunut kameraa mukaan. Ilmeisesti Evellä olisi hallussaan muutama off runway-kuva, Marin omat eivät onnistuneet (kiitos yrityksestä silti!!). Olen hämmentynyt, että muotishow meni niin hyvin kuin meni, sekä siitä etteivät tuotteeni menneet kaupaksi odotetulla tavalla. Ensi vuonna uudella innolla!

Sitten oli se opiskelijoiden järkkäämä Design market koululla. Huonosti järjestetty, mutta sainpahan aika sievoisen summan rahaa, ei paha!

Mun pöytää omasta perspektiivistäni:


Naapurin pöytää:


Ja mitäpä noin muuten? Noh, kokeilin viimein tehdä seitanaa, siitä tuli oikeasti hyvää! Voin suositella :)



Tein myös hienon kirjotun kuvion tilauksesta, kauhean edustavaa kuvaa siitä en tosin saanut...



Ja käytiin ison poppoon kanssa tammikuussa lenkillä ympäri lentokentän metsikköä. Kamera oli mukana, ja tässä on mun lemppariotokset:






Tilasin muuten brodeerauslangat.fi:stä uusia lankoja, ja ne tulivat tänään! Uudet käyntikortitkin ovat kuulemma jo Kotkassa, mutta ne pitää hakea vanhempien toimistolta (koska se oli ainoa paikka, jonne keksin usuttaa kuriirifirman pojat keskellä päivää! Kuka ihme on kotona ottamassa paketteja vastaan esim klo 13:20 arkipäivänä???)